KU: Sukulaisverkostojen hajoaminen voi selittää syntyvyyden laskua
Itä- ja Länsi-Suomen terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuret. Virpi Lummaan tutkimuksessa yritetään selvittää sukulaisverkostojen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin alueellisesta näkökulmasta, kertoo Kansan Uutiset.
Evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta tutkii sosiaalisten verkostojen yhteyttä suomalaisten hyvinvointiin alueellisesta näkökulmasta. Yhä nykypäivänäkin itäsuomalaiset ovat sairaampia ja köyhempiä kuin länsisuomalaiset. Terveimmät kansalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.
Lummaan tutkimus keskittyy geenien ja elintapojen sijaan sosiaalisiin tekijöihin. Muuttaminen maalta kaupunkiin ei vielä vaikuta kenenkään terveyteen tai hyvinvointiin. Vasta sopeutuminen uudelle paikkakunnalle määrittää tulevaa hyvinvointia. Sukulaisverkosto voidaan nykypäivänä korvata kaverisuhteilla. Silläkin, millaisiksi välit kotipaikkakunnalle jääneisiin sukulaisiin muodostuvat, on merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Siirtokarjalaisten yhteisöjä tutkittaessa on huomattu, että karjalaisten keskinäinen yhteydenpito ja hyvä integroituminen uusille alueille ovat toimineet hyvinvointia ylläpitävinä tekijöinä.
Yhteisö on tärkeä lapsen kehitykselle ja aikuistenkin hyvinvoinnille, ja lasten saamiseen liittyy edelleen sosiaalinen komponentti. Äidin puolen sukulaisten ja erityisesti isoäidin positiivinen yhteys lasten terveyteen ja hyvinvointiin on historiallisesti merkittävä ja näkyy Lummaan mukaan perheissä nykyisinkin.
”Nainen saa todennäköisemmin ensimmäisen ja muitakin lapsia, jos oma äiti on lähellä auttamassa.”
Sukulaisverkostojen hajoaminen voi olla yksi selittävä tekijä syntyvyyden laskussa. Lastenhoitoavun pyytämiseen kavereilta on kenties korkeampi kynnys kuin omilta sukulaisilta. Vaikka nykyisin on yhä yleisemmin elossa useita sukupolvia, sukulaisiin ei välttämättä olla yhteydessä menneiden vuosisatojen tapaan.
Lummaan mukaan ihminen ei ole biologisilta perusominaisuuksiltaan juuri muuttunut metsästäjä-keräilijäyhteisön ajoista vaan on pohjimmiltaan yhteisöllinen eläin. Sukulaisten etääntyminen toisistaan voikin selittää terveys- ja hyvinvointikuilua itä- ja länsisuomalaisten välillä.