Le Figaro: Saavatko lapset enää näkyä ja kuulua?
Ranskassa on käyty alkuvuodesta kiihkeää julkista keskustelua lasten näkymisestä julkisissa tiloissa. Monen mielestä syntyvyyden laskettua aikuisten sietokyky normaalia lasten käytöstä kohtaan on alentunut. Ranskalainen sanomalehti Le Figaro haastatteli tutkimusprofessori Anna Rotkirchia aiheesta.
Ranskassa on viime viikkoina puhuttanut valtio-omisteisen raideyhtiö SNCF:n uudistus, joka toisi juniin “lapsivapaita” vaunuja. Lapsikielteiset asenteet tuntuvat monen ranskalaisen mielestä oudoilta. Toisaalta, kun syntyvyys laskee ja lapsia näkyy julkisissa tiloissa yhä vähemmän, monen aikuisen kyky sietää lapsille ominaista käytöstä ja melua, on alkanut heikentyä. SNCF:n päätöstä on kritisoitu myös siksi, että lapsilta kielletyt vaunut ovat syrjivä käytäntö, jollaista valtio-omisteisessa yhtiössä ei pitäisi olla.
Le Figaro haastatteli helmikuun alussa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchia syntyvyyden laskusta ja lapsikielteisten asenteiden lisääntymisestä. Rotkich toteaa jutussa, että koska Ranskan syntyvyys on vielä kohtalaisella tasolla esimerkiksi Suomeen tai moniin Itä-Aasian maihin verrattuna, voisi kuvitella, että ranskalainen yhteiskunta olisi edelleen hyvin lapsimyönteinen. Näin ei kuitenkaan ole. Ranskassa lasten näkyminen julkisissa tiloissa on vähentynyt erityisesti siksi, ettei puistoja tai katuja enää pidetä turvallisina paikkoina lapsille eivätkä lapset enää liiku juurikaan itsekseen.
Le Figaron artikkelissa pohditaan myös lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähenemisen vaikutusta siihen, miten lasten käytökseen suhtaudutaan julkisissa tiloissa. Ranskassa lasten fyysinen kurittaminen on edelleen yleisempää kuin Pohjoismaissa, mutta vanhemmuus on sielläkin muuttunut paljon muutaman vuosikymmenen takaisesta.
Artikkelissa haastateltu ranskalainen psykologian professori Grégoire Borst vakuuttaa, että nykypäivän lapsen pärjäävät niin kutsutussa vaahtokarkkitestissä jopa paremmin kuin menneiden vuosikymmenten lapset. Testillä voidaan havainnollistaa lapsen itsesäätelykykyjä. Toisin kuin moni saattaa ajatella, fyysinen kurittaminen ei ole oikotie lasten hyvään käytökseen. Silti moni nykypäivän aikuinen saattaa pitää lapsia häiriönä, kun vanhemmat keskustelevat ja neuvottelevat heidän kanssaan julkisissa tiloissa kuritusväkivaltaan turvautumisen sijaan.
Lue lisää
Le figaro 5.2.: Ça devrait être interdit aux poussettes» : l’intolérance aux enfants, symptôme d’une société d’adultes à bout de nerfs. (Meteyer, Madeleine)