Suomen Kuvalehti: Miksi mummo ei kuole? Virpi Lummaa esittelee tutkimuskohteitaan Suomen Kuvalehden henkilöhaastattelussa

Professori Virpi Lummaan tukimuskohteina ovat niin myanmarilaisten norsujen kuin ihmislajin evolutiiviset piirteet.

Tutkimuksissaan Virpi Lummaa on hyödyntänyt ainutlaatuisia historiallisia rekisteriaineistoja molempien tutkimuskohteiden kohdalla. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisten sukulaisverkostojen vaikutukset syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. Ihmisten sosiaalisten verkostojen muutoksia Suomessa Lummaa tutkii kirkonkirjoista kerätyillä rekisteriaineistoilla, jotka ulottuvat 1700-luvulta 2010-luvulle.

Yksi Lummaan tutkimustyön teemoista on ollut tuottaa todistusaineistoa niin sanotulle ”mummohypoteesille”. Ihmisnaarailla on nimittäin yksi aivan erityinen piirre. Ne ovat vuosituhansien ajan voineet elää jopa 60–70-vuo­tiaiksi, vaikka ne menettävät lisääntymiskykynsä kauan ennen kuolemaa. Toisin kuin lähes kaikkien muiden lajien naaraat, naiset elävät vuosikymmeniä menopaussin jälkeen. Ilmiö on askarruttanut tutkijoita pitkään. Sitä selittämään on luotu mummohypoteesi: naiset elävät niin pitkään, koska he voivat mummoina auttaa lapsenlapsiaan menestymään.

Lummaan mielestä Suomessa suhtaudutaan nykyään liian tuomitsevasti siihen, että äiti tarvitsee lastenhoitoon apua isovanhemmilta tai muilta sukulaisilta.

”Minua surettaa ajattelu, että äidin pitäisi jaksaa yksin ja olisi epänormaalia, jos ei jaksa. Oman lajimme keskuudessa lapsia on hoidettu yhteisöllisesti iät kaiket.”

Koko juttu ja haastattelu on luettavissa täällä: Suomen Kuvalehti 21.7.2022