Työpaikan rakenteet eivät välttämättä selitä isien perhevapaiden käyttöä

Suomalaisella rekisteriaineistolla tehty tutkimus osoittaa, että erot isien perhevapaiden käytössä johtuvat enemmän isien omista taustatekijöistä ja työpaikkakulttuureista kuin työpaikan rakenteellisista ominaisuuksista.

Chapmanin ja kumppaneiden tutkimuksessa analysoitiin yksityisellä sektorilla työskenteleviä esikoislapsen saaneita isiä vuosina 2013–2017, ja tulokset osoittavat, että erot isyysvapaiden käytössä juontavat juurensa ennen kaikkea isien yksilöllisiin taustoihin ja työpaikkojen kulttuureihin.

Vaikka eri työpaikoilla havaittiin vaihtelua isäkiintiön käytössä, erot katosivat, kun huomioitiin isien koulutus, ammatti ja muut yksilölliset tekijät. Ainoastaan korkeasti koulutetuilla isillä työpaikan koulutustaso vaikutti perhevapaiden käyttöön. He olivat selvästi haluttomampia käyttämään pitkiä perhevapaita työpaikoissa, joissa muu henkilöstö oli keskimäärin matalammin koulutettua. Tutkijat tulkitsevat tämän viittaavan korvattavuuden kokemukseen: jos työyhteisössä ei ole muita, jotka voisivat helposti paikata isän poissaoloa, voi pidemmän vapaan pitäminen tuntua riskialttiilta.

Suomessa perhevapaajärjestelmää on uudistettu useaan otteeseen edistämään isien vapaiden käyttöä, mutta silti monet isät eivät käytä heille varattuja vapaita täysimääräisesti. Yksi yleisimmistä selityksistä on ollut työpaikan asettamat esteet. Nyt tehty tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että työpaikan rakenteelliset ominaisuudet eivät sellaisenaan ole ratkaisevassa roolissa. Sen sijaan isät “valikoituvat” erilaisiin työpaikkoihin omien koulutus-, ammatti- ja elämäntilannetekijöidensä perusteella, ja nämä tekijät selittävät suurelta osin erot vapaan käytössä.

Tulokset nostavat esiin myös työpaikkakulttuurin merkityksen. Jos isä kokee olevansa työssään vaikeasti korvattavissa tai jos työyhteisössä ei ole totuttu pitkiin poissaoloihin, vapaiden käyttäminen voi tuntua hankalalta, vaikka laki sen selvästi mahdollistaisikin.

Lue lisää

Chapman, S. N., Kotimäki, S., Helske, S., & Hägglund, A. E. (2026). Support or suppress: Father’s parental leave uptake in the private-sector workplace context in Finland. Journal of Social Policy, 1–17. https://doi.org/10.1017/S0047279426101287