Helsingin Sanomat: Tuhansien lapsettomien miesten maa
”Ikkuna, joka sulkeutuu hitaasti ja salakavalasti, huomaamattakin.” Niin helsinkiläinen Jukka Manni kuvailee sitä, miltä tuntuu olla 45-vuotiaana lapseton. Helsingin Sanomien artikkelissa käsitellään miesten lapsettomuutta ja siihen liittyviä muutoksia. Anna Rotkirch avaa jutussa ilmiöön liittyvää tutkimustietoa.
Suomessa miesten lapsettomuus on ollut historiallisestikin yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Taustalla on esimerkiksi miesten runsasta alkoholinkäyttöä ja sotienkin vaikutusta.
”Historiallisesti Suomessa on ollut enemmän pahoinvointia kuin muissa Pohjoismaissa.”
Suomen sisällä on alueellisia eroja. Lapsettomia miehiä 45–49-vuotiaissa on eniten Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Kainuussa. Luvuissa näkyy tänäkin päivänä se, että Suomessa on niin paljon sekä koulutuksesta, työelämästä että perheellisyydestä syrjäytyneitä miehiä, sanoo Rotkirch.
”Se on se iso asia, jos miettii, että miksi juuri me. Miehillä työllistyminen tukee perheellistymistä ja perheellistyminen tukee työllistymistä. Se on win-win-tilanne.”
1970-luvun alussa syntyneistä miehistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta, oli 45-vuotiaana lapsettomia 35 prosenttia. Keskiasteen koulutuksen eli lukion tai ammattikoulutuksen käyneistä osuus oli 31 prosenttia. Korkeasti koulutetuilla miehillä lapsettomien osuus jäi 22 prosenttiin. Suomessa elinikäinen lapsettomuus on myös keskiasteen koulutuksen saaneilla miehillä yleisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kyse ei siis ole mistään pienestä huono-osaisten marginaalista. Esimerkiksi 1970-luvulla syntyneistä miehistä lähes puolella on keskiaste korkeimpana tutkintona.
Varmaa on lähinnä se, ettei miesten lapsettomuuden takana ole yhtä tarinaa, eikä edes yhtä suurinta tarinaa.
Lue lisää
Helsingin Sanomat 27.9.2023: Tuhansien lapsettomien miesten maa