HS: Hedelmällisyyskellopeli
Suomalaiset saavat vähemmän lapsia kuin toivoisivat saavansa, kertoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan keskimäärin suomalainen toivoo saavansa kaksi lasta, mutta saa vain noin 1,4 lasta. Monen perhe jää siis toivottua pienemmäksi.
”Meillä on tällä hetkellä sukupolvi, joka saa todella vähän lapsia. Osa on 40-vuotiaana hedelmöityshoitojonossa eikä halua ymmärtää, että ei tule saamaan lapsia. Se on iso ja traaginen ongelma”, Rotkirch sanoo.
Helsingin Sanomien artikkelissa kysytään, mitä päättäjät voisivat tehdä, jotta lapsia toivovat suomalaiset myös saisivat toivomansa lapset?
Jos syntyvyys halutaan kääntää nousu-uralle, perinteisen perhepolitiikan ohelle tarvitaan kokonaisvaltaisempaa otetta, toteavat Rotkirch ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen.
”Yksittäisillä toimenpiteillä ei voida saada suurta vaikutusta, vaan on paljon asioita, joilla on yhteisvaikutusta [syntyvyyteen]”, Iivonen sanoo.
Rotkirch lisää, että erityisesti 20–30-vuotiaille pitäisi antaa lisää tietoa perheellistymisen edellytyksistä. Heidät voitaisiin kohdata esimerkiksi armeijassa tai opiskelijaterveydenhuollossa.
”Samoin kuin suunnitellaan uraa tai vaikka matkustamista, pitäisi miettiä, että jos haluan perhettä, niin millaista, kenen kanssa, sopivatko lapset siihen ja milloin. Jos haluan vaikka kolme lasta, milloin pitäisi viimeistään aloittaa, että on mahdollisuus ehtiä”, Rotkirch sanoo.
Lue lisää
Helsingin Sanomat (21.8.23) Hedelmällisyyskellopeli