Markus Jokela ja Noora Lehtonen haastattelussa Helsingin Sanomien jutussa: Tätä on ystävyys
Ystävyyden mekanismit ovat moninaisia. Ystävyyssuhteiden määrässä ja niiden syvyydessä on paljon eroja ihmisten välillä. Markus Jokela ja Noora Lehtonen avaavat ystävyyden mekanismeja Helsingin Sanomien jutussa.
Syy siihen, miksi aikuinen ystävystyy kehnommin, saattaa johtua elämäntilanteesta. Työelämän paineista, ruuhkavuosista, haluttomuudesta antaa tilaa uusille tyypeille, kun vanhojenkin kanssa on tekemistä.
50 tuntia. Psykologian professori Markus Jokelan mukaan se on keskimääräinen aika, joka on vietettävä yhdessä, jotta suhde voi muuttua ystävyydeksi. Jokela muistuttaa myös sosiaalisten resurssiemme rajallisuudesta. Ihmisen ydinpiiriin mahtuu kerrallaan noin viisi läheisintä ystävää, Jokela kertoo. Yhteensä läheisiä ystäviä voi olla viitisentoista. Hyvien ystävien kehä rajautuu puolestaan viiteenkymmeneen. Kaikkinensa ihmisellä voi olla 150 ystäväksi laskettavaa hahmoa.
Jokelan mukaan kiintoisa tosiasia on, että mökötämme ainoastaan läheisille ihmisille.
”Pelkälle tuttavalle ei voi oikein mököttää, koska emme odota tämän pitävän riittävästi huolta hyvinvoinnistamme, kysyvän perään”, Jokela kiteyttää.
Ystävyyteen kuuluu oleellisesti myös hyväksyntä ja autenttisuus. Voimme olla omia itsejämme toisen kanssa, emmekä tule tuomituiksi, vaikka olisimme toisinaan pöljiä ratkaisuissamme. Tästä huolimatta yksi asia, jos jokin, on aidoksi kasvaneen ystävyyden merkki. Se on se, ettei ristiriitoja kaihdeta ruton tavoin.
”Konflikteista pääsee yli helpommin, jos ymmärtää, mistä toinen tulistuu ja mikä lepyttää hänet. Hyvä ystävä tietää senkin, miten välttää turhan konfliktin”, Lehtonen summaa.
Juttu on julkaistu Helsingin Sanomisssa 24.2.2023 ja se on luettavissa täällä (vain tilaajille).