Sisaruksista

Auttamista ja ristiriitoja

Sisarussuhteiden perusta luodaan jo varhaisessa lapsuudessa. Mitä kauemmin sisarukset ovat lapsena asuneet yhdessä, sitä läheisempiä he ovat vielä aikuisina. Erityisesti varhaislapsuuden merkitys on suuri ja läsnäolo pienemmän sisaruksen ollessa vauvaiässä ennustaa isomman sisaruksen kokemaa läheisyyttä nuorempaa kohtaan. Toinen sisarussuhteiden laatua määrittävä kasvuympäristöön liittyvä seikka on vanhempien toteuttama epätasapuolinen kohtelu. Mikäli vanhemmat ovat kohdelleet lapsiaan epätasapuolisesti, on lapsilla huonommat sisarussuhteet aikuisena.

Kaksi siskoa ovat yleensä läheisempiä keskenään kuin kaksi veljeä tai sisko ja veli. Sukupuolen lisäksi ikäerolla on sisarussuhteissa suuri merkitys. Mitä pienempi ikäero on sisarusten välillä, sitä läheisempiä he ovat keskenään vielä aikuisena. Pieni ikäero voi lujittaa sisarussuhteita siksi, että sisarukset todennäköisemmin jakavat yhteisiä lapsuudenkokemuksia keskenään ja nämä kokemukset ”liimaavat” sisarukset yhteen. Saman ikäisillä sisaruksilla on myös todennäköisemmin yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita kuin eri ikäisillä sisaruksilla, mikä voi osaltaan lujittaa sisarussuhteita. Myös sisarusten määrällä on vaikutusta sisarussuhteiden laatuun. Mitä enemmän henkilöllä on sisaruksia, sitä vähemmän hänellä keskimäärin on aikaa viettää tietyn sisaruksensa kanssa, minkä johdosta sisarusten määrän kasvaessa yhteydenpito yksittäisiin sisaruksiin vähenee.

Asuinetäisyys vaikuttaa sisarussuhteiden laatuun: mitä kauempana sisarukset asuvat toisistaan, sitä vähemmän heillä on vuorovaikutusta keskenään. Maantieteellisen etäisyyden kasvu vähentää kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon ohella myös emotionaalista tukea sekä käytännön ja taloudellista apua.

Sisarussuhteisiin liittyy pyyteettömän auttamisen, tuen ja läheisyyden ohella sisarusten välistä kilpailua. Sisarusten välisten ristiriitojen perimmäiseksi syyksi on esitetty sisarusten kilpailua vanhempien huomiosta, huolenpidosta, ajasta ja muista resursseista. Sisarukset voivatkin yhtäältä olla toistensa parhaita ystäviä ja toisaalta pahimpia kilpakumppaneita. Kinastelu ja erimielisyydet ovatkin arkipäiväinen osa sisarussuhteita.

Sisarusten välinen kilpailu ja siihen liittyvät ristiriidat ovat erityisen ankaria lapsuudessa, koska silloin vanhempien resursseilla on eniten merkitystä. Vaikka iän karttuessa sisarusten välinen kilpailu laimenee, eivät aikuistuminen ja lapsuudenkodista muuttaminen kuitenkaan tarkoita sisarusten välisen kilpailun loppumista kokonaan. Aikuiset sisaruksetkin voivat kilpailla keskenään esimerkiksi vanhempien huomiosta ja taloudellisesta tuesta. Lisäksi kilpailu vanhempien jättämästä perinnöstä voi johtaa sisarusten välisiin ristiriitoihin.

Useat samat tekijät, jotka lisäävät sisarusten välistä läheisyyttä, lisäävät myös heidän välisiä ristiriitoja. Samankaltaisuus ruokkii kilpailua vanhempien resursseista, koska samaa sukupuolta olevat ja saman ikäiset sisarukset tarvitsevat todennäköisemmin samanlaista tukea vanhemmiltaan. Lisäksi sisarusten välinen kilpailu on erityisen ankaraa lapsuutensa yhdessä viettäneillä ja samassa kotitaloudessa kasvaneilla sisaruksilla.

Lopuksi

Sisarusten kanssa muodostetaan ajalliselta kestoltaan pisimmät ihmissuhteet, joihin liittyy sekä läheisyyttä ja tukea että kilpailua ja ristiriitoja. Vaikka ajan myötä suhteet sisaruksiin muuttuvat, ovat sisarukset yleensä osa ihmisten sosiaalisia verkostoja läpi elämän aina varhaislapsuudesta myöhäisvanhuuteen asti.

Åbo Svenska Teaternissa esitettävä Per Ehrströmin uutuusnäytelmä Det som blir kvar on draamakomedia. Se yhdistää tragikoomisesti lohdullisia havaintoja ihmisten kömpelyydestä menetyksen ja perhesuhteiden äärellä. Näytelmä kertoo elämänvalinnoista, sisarussuhteista ja siitä – mitä jäljelle jää.

Det som blir kvar (suom. Mikä jäljelle jää)
Kolme sisarusta. Kolme erilaista elämää. Ja kylkeen kuppi kahvia.